Kuinka voisitkaan tietää.
Ethän sinä ole nähnyt
samoja unia
et samaa maailmaa
vaikka seisot vierelläni
silmät auki.
Sinä katsot eri asioita.
Sinä katsot metsää –
kauniita ne ovat puut. Vielä.
Sinä näet metsän
minä taivaanrannan.
Horisontin pilven takana.
Usvaa.
Auringon joka nousee sieltä
huomenna. Tai keväällä.
Tai ehkä ei nousekaan.
-Maaria Leinonen