Onnellisen puutarhurin osa on sillä,
joka löytää ilonsa velvollisuuksistaan.
– Sylvi Kekkonen-
On aika nauttia, istua ja ihmetellä kevätkesän puutarhassa…
Kuvat sivulta:
http://www.pinterest.com/pin/367536019562847995/
Hiljaisuus
on äänistä ylivoimaisesti paras
Hiljaisuutta ei ole olemassa
ja siksi me emme
tule toimeen ilman sitä
Ilman hiljaisuutta
ei kuule
sitä ainoaa ääntä
jota on syytä kuunnella:
hiljaisuutta
Se kertoo mitä tehdä ja minne mennä
ja miksi
ja mitä muuta me emme
janoa täällä kuulla
Milloinkaan emme kuule toisiamme
niin hyvin
kuin hitaina hiljaisina iltoina
kun istumme pitkään kaksin
ja kuuntelemme hiljaisuutta.
– Tommy Tabermann
Paina hiiren keskipainiketta ja kuuntele
Kuvat sivulta:
http://www.pinterest.com/pin/374572893979432967/
Puutarha
Puutarhan pienen ja syrjäisen
sain haltuuni maailmasta,
ja latvojen alla tuulisten
nyt juoksee kaksi lasta.
Minun tytölläni poskessa
on kuoppa vallaton,
ja pienet kirkkaat kasvot
minun pojallani on.
Sen ilon, jota aina
minä enin rakastan,
sen on taivas heille antanut
käsin yltäkylläisin.
Vaan turvattomana kaareutuu
nyt katto lapsuusmajan.
Oi haapa, sydämeni puu,
sinä kuuntele tuulta ajan!
Sano, näenkö poikani iloisen
minä saavan voimansa täyden
ja kasvaako tyttöni hentoinen
päin neidon vuosia käyden?
Oi haapa, sydämeni puu,
miten lehväsi värisevät!
Minun ihmissilmäni sumentuu –
sano, syksykö on vai kevät?
Sinun laillasi levottomaksi saa
minut ankara tuuli ajan.
Voin lasteni suojaksi rakentaa
vain lauluni lehtimajan.
Aale Tynni
Mitä on nää tuoksut mun ympärilläin?
Mitä on tämä hiljaisuus?
Mitä tietävi rauha mun sydämessäin,
tää suuri ja outo ja uus?
Minä kuulen, kuink’ kukkaset kasvavat
ja metsässä puhuvat puut.
Minä luulen, nyt kypsyvät unelmat
ja toivot ja tou’ot muut.
Kaikk’ on niin hiljaa mun ympärilläin,
kaikk’ on niin hellää ja hyvää.
Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin
ja tuoksuvat rauhaa syvää.
Eino Leino
“Monet ihmiset jäävät onnesta osattomiksi:
eivät siksi,
etteivätkö he löytäisi sitä,
vaan siksi,
että he eivät pysähdy nauttimaan siitä.”
– William Feather-
paina hiiren keskipainiketta ja kuuntele
– Äiti, kuka metsässä haastaa ja puhuu?
Siellä niin kaikaa, siellä niin huutaa ja huhuu!
– Poju, kuuntelee hiljaa, kun kuulet!
Sehän on metsän sielu, jota nyt soittelee tuulet.
– Äiti, ah, kuuletko sinäkin tuota?
On kuin juoksisi tuhannen lammasta kulkuset kaulassa suota!
– Poju, kuulin ennen; enää en kuulla oo voinut,
liiaks on kohtalon kello mun sieluuni soinut.
– Äiti, mitä sä itket, mitä sä metsästä kuulet?
Eikö siellä soitakaan metsän sielua tuulet?
– Poju, soittaa, soittaa! Rauhoitu! Ilosta minä vain itkin
kun sinä hulmuvin kutrein juoksit piennarta pitkin.
– Äiti, soittaako mullekin kohtalon kello, kun suureksi vartun,
sitten kun nukutaan monta yötä ja
minä jo työhönkin tartun?
– Poju, soittaa kyllä, laulavat lapsoselle kaihojen kyyhkyt;
silloin sä ymmärrät ihmisten itkut ja äitisi nyyhkyt.
– Ihana äiti, ethän itke, kun annan
kaikki nää kukkaset sulle ja vesiastiaas kannan?
Einari Vuorela
Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi