Tänään suljen oven
vuoden menneen,
aamuun avaan
sen taas aikaan uuteen!
-Tuuletar-
Unohda pilviset päivät,
mutta älä aurinkoisia tunteja.
Unohda ikävät hetket,
mutta älä hetkiä voitettuja.
Unohda virheet,
joita ei voi korjata,
mutta älä erehdysten tuomaa oppia.
Unohda epäonni,
joka täytyi kohdata,
mutta älä aikaa,
jolloin onni alkoi potkia.
Unohda päivät,
jotka olet ollut yksin,
mutta älä kohtaamaasi hymyilevää kulkijaa.
Unohda suunnitelmat,
jotka eivät toimineet,
mutta älä koskaan unohda
kantaa mielessäsi unelmaa.”
– Nahla Hewidy-
Sytytän sinulle kynttilän keskelle hämäryyttä,
sytytän kynttilän loistamaan iloa, ystävyyttä.
Sytytän sinulle kynttilän,
hauras on lempeä valo,
kuitenkin loisteessa liekin sen
väreilee koko talo.
Sytytän sinulle kynttilän,
näetkö viestini hennon?
Kuuletko lauluni saapuvan,
siivillä tähdenlennon?
– Anna-Mari Kaskinen-
Älä tule pyhäpuvussa
niin kuin tehdään toisten suvussa.
Avojaloin saavuthan
yli pellon kukkivan,
tallustele ojanlaitaa
tuulen helliessä paitaa.
Laita sivuun hymy suloinen,
jos on mieli alakuloinen.
Älä ikävääsi peitä.
Älä kätke kyyneleitä.
Olen läsnä, olen tässä,
vierelläsi ikävässä.
Tule niin kuin tulit ennenkin,
tule arkipäivän askelin.
Tule tähän tuttuun taloon,
jossa kaikki tuodaan valoon,
mietiskellään aamun koittoon,
noustaan satakielen soittoon.
– Anna-Mari Kaskinen –
Kuva sivulta: Capture the Magic of Christmas
On valkoisia pisaroita
ilma tulvillaan.
Kimaltava lumimatto
peittää koko maan.
Tuhansina pisteinä
lumi säkenöi.
Pehmeästi punatulkku
lumirumpuun löi.
Hiljaisina sävelinä
lumi laskeutuu.
Piiloon lumipeiton alle
kesä unohtuu.
Pienet kirkkaat ajatukset
lumilintusina
ihmisiä koskettavat
salaa, hiljaisina.
Hiljaa, hiljaa lumilaulut
sydämissä soivat,
kun nuo pienet hiutaleet
taivaan maahan toivat.
-Pia Perkiö-
Ei kaivata lausetta monta,
ei tarvitse selittää.
Kun viestiä sanatonta
jo ystävä ymmärtää.
Ei ystävyys suuria vaadi
vain ikkunan avoimen,
ei suunnitelmia laadi,
vaan odottaa kuunnellen.
Se mikä on aitoa meissä,
se ainoa voimaan jää,
ja hauraissa, särkyneissä
on ystävyys väkevää.
-Anna-Mari Kaskinen-
Ja Jumala sanoi: ”Toisille annan toiset askareet,
vaan sinulta, lapseni, tahdon, että kaarisillan teet.
Sillä kaikilla ihmisillä on niin ikävää päällä maan,
ja kaarisillalle tulevat he ahdistuksissaan.
Tee silta ylitse syvyden, tee, kaarisilta tee,
joka kunniaani loistaa ja valoa säteilee.”
Minä sanoin: He tulevat raskain saappain, multa-anturoin –
miten sillan kyllin kantavan ja kirkkaan tehdä voin,
sitä ettei tahraa eikä särje jalat kulkijain?
Ja Jumala sanoi: ”Verellä ja kyynelillä vain.
Sinun sydämesi on lujempi kuin vuorimalmit maan –
pane kappale silta-arkkuun, niin saat sillan kantamaan.
Pane kappale niiden sydämistä, joita rakastat,
he antavat kyllä anteeksi, jos sillan rakennat.
Tee silta Jumalan kunniaksi, kaarisilta tee,
joka syvyyden yli lakkaamatta valoa säteilee.
Älä salpaa surua luotasi, kun kaarisiltaa teet:
ei mikään kimalla kauniimmin kuin puhtaat kyyneleet.”
– Aale Tynni
Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi